Tältä minusta tuntui vielä vähän aikaa sitten. Olin laiha, mutten itse uskonut siihen.
Tunsin itseni lihavammaksi kuin oikeasti olin, en syönyt, liikuin todella paljon. haluaisin olla vaan laihempi, vaan laihempi.
Onneksi tajusin ajoissa olevani "sairas" ja hain apua. En muista koska olisin oikeeasti nauttinut elämästäni yhtä paljon kuin nyt, kun en ajattele koko ajan sitä miltä näytän vaan että miltä muu maailma näyttää.
siksipä neuvon ihmisiä ottamaan ilon irti ja ajattelemaan tulevaa. älkää riskeeratko elämäänne vaan eläkää!
torstai 25. marraskuuta 2010
tiistai 23. marraskuuta 2010
a new start.
Teinpä sitten paluun takaisin bloggeriin. Mullahan oli täällä blogi joskus pahimpina anoreksia-aikoina , mutta poistin sen kun halusin aloittaa uudelta pöydältä!
Hui kamala, miten maailma on muuttunut vielä pahempaan suuntaan. Kauheata tajuta , miten monet sairastaa jotain syömishäiriötä ja tuntuu haluavan kuolla.
Miksi ihmiset eivät voi tajuta että elämä on lahja ja syömishäiriöiden kanssa ei ole mitään leikkimistä. Se on ihan vakava sairaus, johon tulisi hakea heti apua. Eikä tulisi empiä laisinkaan..
Hui kamala, miten maailma on muuttunut vielä pahempaan suuntaan. Kauheata tajuta , miten monet sairastaa jotain syömishäiriötä ja tuntuu haluavan kuolla.
Miksi ihmiset eivät voi tajuta että elämä on lahja ja syömishäiriöiden kanssa ei ole mitään leikkimistä. Se on ihan vakava sairaus, johon tulisi hakea heti apua. Eikä tulisi empiä laisinkaan..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

